Magia
"Laulu ja soitto jatkuivat myöhään yöhön. Jokainen maagikko seisoi yhdessä seitsemästä kulmasta, voiman kulkiessa heidän lävitseen, punoutuen maahan piirrettyihin viivoihin ja matkaten kohti kuvion keskustaa. He eivät laulaneet tai puhuneet. He eivät olleet edes liikahtaneet rituaalin alun jälkeen. Muutamat näyttivät olevan jopa hengittämättä. Hiki pisaroi heidän ohimoillaan, joka antoi meille syyn uskoa kaikkien olevan vielä hengissä.
Mies makasi piirin keskellä täsmälleen kuvion ytimessä. Hänen raajansa olivat sidotut ja suunsa peitetty liinalla, jottei hän vahingossakaan tekisi mitään mikä tuhoaisi rituaalin ennen sen päätöstä. Hänen vaikerruksensa kuului silti musiikin yli ja se muistutti enemmän kuolevaa villieläintä kuin sairasta ihmistä.
Tähtien noustessa oikeisiin asemiinsa maagikot kohottivat kätensä yksi kerrallaan. Heidän äänensä liittyi musisoijien kuoroon ja hetken verran koko tienoo kaikui voimallisen loitsun mukana. Yksi kerrallaan he laskivat kätensä edessään oleville riimuille ja varmasti jokainen kykeni sydämen lyönnin ajan tuntemaan magian virran kuohuvan kohti sairasta miestä.
Mies puraisi suukapulansa riekaleiksi ja monet peittivät korvansa ollakseen kuulematta tuota tuskaisaa huutoa.
Kuoleman hiljaisuus oli ainoa palkkiomme, joka tuosta rituaalista jäi jälkeen."
-- Ote Liendor Jalenin raportista kuningas Jeremy Surielille
Maallikkojen rajallisessa käsityksessä sanalla magia tarkoitetaan kaikkea niin sanotusti luonnottomia tapahtumia, joita he eivät kykene järkevällä tavalla selittämään. Suurin osa Kadorin asukkaista on näin ollen etääntynyt ennen kovin arkipäiväisestä ja ehdottoman luonnollisesta voimasta, joka vaikuttaa tahdosta riippumatta kaikkien elämään. Edelleen on kuitenkin olemassa erityisiä yksilöitä jokaisesta rodusta, jotka ovat kykeneväisiä magiaan.
Magia on ollut osa luomakuntaa sen alusta lähtien ja ensimmäisten uskotaan käyttäneen magiaa apunaan Kadorin luomisessa. Haltiat olivat aikanaan magian käytön mestareita, kehittäen kykyjään ja luoden mahtavia sekä arvostettuja maagipiirejä. Nämä vanhat piirit elävät yhä haltioiden keskuudessa, mutta niiden jäsenmäärä on vähentynyt vain kouralliseen entisaikoihin verrattuna.
Uskotaan, että menneinä päivinä Valo ja Pimeys antoivat voimiaan magiaan kykeneville. Tasapaino kuitenkin horjui sotien ravistellessa Kadoria, ja Valon uskotaan tehneen päätöksen kieltää voimansa käytettävän kuolevaisten käsissä ja ainoastaan Pimeys lahjoittaa näinä päivinä voimiaan maagikoille. Tämän vuoksi magia on saanut huonon maineen kansojen keskuudessa, vaikka sen osaajien taitoa hyödynnetäänkin hoveissa sekä Itävartiossa. Varsinkin maagien pienet suojaloitsut ovat Pohjoisen Rajamailla sekä Saarimaissa hyvin yleisessä käytössä, vaikka vain siksi, että ne ovat enemmän tapojen perintöä kuin Pimeänä magiana nähtynä.
Maagit – Maagipiirien vähentyessä ottivat ihmiset tiukemman otteen maageista. Nykyään vain pääkaupunkien Myrikan ja Surielenin sisällä sijaitsevat ihmisten omat piirit, jotka työskentelvät suoraan sekä keisarin että kuninkaan alaisuudessa. Hoveissa maagien osa on suuri, niin kuningasperheen ystävinä, sotilaina ja läheisinä neuvonantajia. Tapana onkin lähettää lapset oppiin maagipiireihin, kun ja jos heidän taipumuksensa taikuuteen tulee ilmi, eikä tästä tavasta luisteta ilman rangaistusta. Silloin tällöin kiertää huhuja perheistä, jotka ovat piilotelleet lapsiaan hallitsijoiltaan ja kuinka tuo kyseinen lapsi on ilman koulutusta vahingossa polttanut talonsa poroksi, ja sen mukana koko muun perheensä.
Soerissa maagipiirit ovat paljon avoimempia. Erlanan suurkaupungissa maagit ovat arvostettuja ja jopa itse kuningatar pyytää heidän neuvoaan sitä kaivatessaan. Maageilla on enemmän valtaa päättää siitä, mitä he voimillaan tekevät ja kenelle he sitä tarjoavat. Haltioiden keskuudessa maageilla on suuret mahdollisuudet kivuta korkeisiin asemiin ja he ovat merkittävä osa haltioiden sotavoimia tarpeen tullen.
Maageista ei enää nykyään ole parantajiksi, kun Valo uskomusten mukaan kielsi voimansa heiltä. Magian pohja perustuu näinä päivinä vaihtokauppaan, mitä isompi loitsu, sen suurempi vaihtokauppa. Helppoja loitsuja pystytään tekemään pienten eleiden ja vaihtokauppojen avulla, kuten henkäyksellä tai kipinällä. Verimagian avulla voidaan kuitenkin parantaa tai vahvistaa toista, mutta tässäkin hintana on toisen elävän olennon henki tai veri, eikä tätä juuri harrasteta julkisesti. Tällä taidolla onkin huono maine niin ihmisten kuin haltioiden keskuudessa ja verimagia usein ajatellaan vain noitien harrastamana taikuutena. Riimujen avulla maagit onnistuvat tekemään tuttuja taikoja, kuten suojaloitsuja tai saaliiden houkuttimia.
Parantajat - Parantajat olivat aikoinaan kaikkein kunnioitetuimpia magian harjoittajia, jotka pystyivät sanoillaan kursimaan haavat umpeen tai karkottamaan taudit pelkällä kosketuksellaan. Sellaisina heidät muistetaan tarinoissa, sillä Valon evätessä voimansa käytön myös parantajien kyvyt hälvenivät. Nykypäivän parantajat hoitavat potilaitaan muun muassa yrttijuomien ja hauteiden avulla, käyttäen hyväkseen sukupolvelta toiselle siirtynyttä tietotaitoa. He osaavat asettaa luun paikoilleen, jotta se kasvaisi normaalisti, amputoida mädän raajan tai auttaa synnytyksessä. Kaiken tämän ja paljon muuta he tekevät täysin ilman magiaa, jotkut taidokkaammin kuin toiset, mutta heidän työtään osataan silti pitää arvossa.
Noidat - Maagien tavoin myös noidat saavat voimansa Pimeydeltä, eivätkä he syntyessään eroa mitenkään orastavasta magian taitajasta. Noituuden, toiselta nimeltään villimagian, harjoittaminen on aina valinta. Noidat eivät sido itseään maagipiirien tiukkoihin sääntöihin, vaan uppoutuvat kernaasti tutkimaan voimiensa synkimpiä syövereitä ilman estoja. Ei Pimeyden lahjoja ole tarkoitus käyttää kotien suojaamiseen tai elementeillä leikkimiseen, sen todellinen voima kumpuaa kiroista. Äkillisiä ja selittämättömiä sairaskohtauksia ja onnettomuuksia on usein sanottu noidan kädenjäljeksi, sillä he pystyvät kiroamaan kohteensa niin fyysisesti kuin henkisesti.
Suuresta maineestaan huolimatta noidat ovat kohtalaisen harvalukuisia. Syy johtuu yksinkertaisesti villimagian arvaamattomasta luonteesta, joka käy monen aloittelevan noidan tuhoksi. Ahneuksissaan tai tietämättömyydessään he kurkottavat kohti Pimeyden salaisuuksia liian nopeasti, ilman tukea tai suojaa. Ja Pimeys murtaa heidän mielensä. Tästä huolimatta tulee olemaan aina niitä, jotka ovat valmiit ottamaan tämän riskin saavuttaakseen päämääränsä.